Björn Cederberg, 73 | Lääketiede

Eilisen vaalipaneelin antia

Eilen perjantaina 24.3. olin viiden muun ehdokkaan kanssa Lääketeollisuus ry:n järjestämässä paneelissa Kuopion kaupunginteatterin Minna-lämpiössä. Paneelissa oli lisäkseni kansanedustajat Marko Kilpi, Tuula Väätäinen, Minna Reijonen ja Hanna Huttunen sekä lääkäri Tiina Niskanen. Paneelin moderoijana toimi Petra Tirkkonen.

Käytin puheenvuorossani esimerkkinä lääkkeiden kehittämisen merkityksestä potilaiden hoidossa diabetes tyypin 2. Tämän sairauden kohdalla uusien lääkkeiden kehittäminen ja käyttö näkyy erittäin selvästi. Diabetes, ja erityisesti sen tyyppi 2, on viime vuosikymmeninä ollut erittäin vilkkaan tutkimuksen kohteena. Nyt käytössä olevat lääkkeet ovat mullistaneet hoidon täysin.

Toukokuun 2020 tilaston mukaan diabetesta sairastaa 450.000 suomalaista. Heistä 50.000 sairastaa tyyppiä 1, joka johtuu haiman insuliinin tuotannon loppumisesta lapsuudessa tai nuoruudessa. Tyyppiä 2 sairastaa vähintään 400.000 suomalaista. Näiden lisäksi Suomessa on arviolta 50.000-100.000 ihmistä, jotka sairastavat tyypin 2 diabetesta tietämättään, eli heidän kohdallaan diagnoosiin ei ole vielä päästy, mutta sairauden oireita on. Noin joka kymmenes suomalainen sairastaa siis diabetesta. Tämän lisäksi meillä on kasvava joukko suomalaisia, joilla on prediabetes, ts. heidän paastoverensokerinsa on 6-7 välillä. Näillä henkilöillä on suuri riski sairastua tyyppi 2 diabetekseen seuraavan 5-10 vuoden aikana, elleivät muuta elintapojaan ja -tottumuksiaan.

Diabeteksen osuus Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on tällä hetkellä vähintään 15 prosenttia. Jos kansalaiset eivät muuta elintapojaan ja -tottumuksiaan, tämä luku uhkaa kasvaa suuremmaksi ja se tulee kuormittamaan Suomen terveydenhuoltoa merkittävästi. Diabetes tyyppi 2 on verraten helppo ennaltaehkäistä elintapamuutoksilla, liikunnan lisäämisellä ja painon pudottamisella, mutta kun sairaus on edennyt kohde-elinvaurioihin asti, sen hoitaminen tulee erittäin kalliiksi.

Uuden lääkkeen kehittäminen maksaa vähintään 10 miljoonaa euroa. Uudet ja tehokkaammat lääkkeet ovat entistä kalliimpia ja niiden käyttö nostaa Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Siksi pitäisi panostaa entistä pontevammin ennaltaehkäisyyn. Jos jokainen suomalainen kävelisi 10.000 askelta joka päivä, terveydenhuollon kustannukset laskisivat dramaattisesti, kansalaisten koettu terveys kohenisi, työteho nousisi, lääkkeiden käytön tarve laskisi ja kotitalouksien käytettävissä olevat varat kasvaisivat.

Hyvinvoivat, työ- ja toimintakykyiset ihmiset ovat Suomen kestävän talouden perusta.

Varusmiesten juoksutestien tulokset romahtivat

Suomen Lääkärilehden artikkelissa 17.3.2023 tämä asia käsitellään.

Nuorten miesten fyysinen kunto on sukeltanut tasaisesti jo 1970-luvulta lähtien. Varusmiespalveluksen aloittavat juoksivat 1970-luvulla 12 minuutissa (ns. Cooperin testissä) tuolloin keskimäärin 2760 metriä, vuonna 2021 enää 2376 metriä. Tiputus näkyy myös vähintään 3000 metriä juosseiden määrässä. Vuonna 1979 joka neljäs (25 prosenttia) varusmiespalveluksen aloittava juoksi vähintään 3000 metriä, vuonna 2021 enää viisi prosenttia.

Vuosien 2021-2022 KunnonKartta-tutkimuksen mukaan työuran lopulla miesten keskimääräinen kestävyyskunto oli neljänneksen heikompi kuin työuran alussa.

Kestävyyskunnon heikentyminen sekä ylipainon ja lihavuuden yleistyminen uhkaavat suomalaisten toimintakykyä ja yhteiskunnan rakenteita.

Näin Lääkärilehden artikkelin mukaan.

Omat kommenttini asiaan liittyen: Työterveyslääkärin silmin tämä on erittäin huolestuttava trendi. Eläkeiän noustessa Suomessa tulee olemaan hyvin haastavaa saada työikäinen väestö pysymään työkykyisenä eläkeikään asti. Nyt on siis tehtävä kaikki mahdollinen sen eteen, että mielekäs liikunta on osa arkea kaikissa ikäluokissa. Muussa tapauksessa tämä tulee koko yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.

Eutanasiasta

Koska vaalikoneissa kysytään eutanasian hyväksymisestä, on syytä selventää käsitteitä, jotta koko asia voidaan hahmottaa oikein.

Termiä ”passiivinen eutanasia” ei pitäisi käyttää, koska se hämmentää muutenkin vaikean ja voimakkaita tunteita herättävän asian ymmärtämistä oikein.

Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden lopettaminen on osa hyvää lääketieteellistä hoitoa ja perustuu tutkittuun tietoon ja lääkäreiden käytössä olevaan pitkään kokemukseen sairauksien hoidosta. Sairaalassa lääkäri joutuu tekemään sen potilaan omaisten kannalta vaikean päätöksen, että lääketieteellinen hoito lopetetaan ja potilas siirretään saattohoitoon. Saattohoidossa alkaa palliatiivinen hoito, joka sisältää potilaan mahdollisimman kivuttomana pitäminen.

Eutanasia eli kuolinapu on yllä olevasta erillään, se on aktiivista potilaan surmaamista tämän omasta pyynnöstä tai aktiivista avustamista itsemurhaan.

Käsitykseni on, että monet eutanasian kannalla olevat ymmärtävät (vieläkin) käsitteen tarkoittavan luopumista tarpeettomista hoidoista ja toimenpiteistä. Tämä selittänee osaltaan sen, miksi niin monet hyväksyvät eutanasian.

Saattohoidon kehittäminen on sen hoidon kehittämistä, mitä potilaan hyväksi tehdään, kun häntä ei lääketieteen keinoin voida enää auttaa takaisin ihmisarvoiseen elämään.

Terveydenhuolto on kriisissä – voinko itse tehdä jotakin?

Perjantai-iltana 2.9.2022 kirjoitin alla olevan kirjoituksen, jonka Savon Sanomat julkaisi Lukijan Sanomissa tänään, tiistaina 6.9. Teksti on tässä alla:

Terveydenhuollon jättimäinen organisaatiouudistus astuu voimaan 1.1.2023. Tällöin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy peruskunnilta hyvinvointialueille. Mikä siis muuttuu, vai muuttuuko mikään?

Pohjois-Savon aluevaltuutetut Olli-Pekka Ryynänen (SS 22.8.) ja Annukka Ojala (SS 25.8.) ovat ansiokkaasti ottaneet kantaa terveydenhuollon ongelmakohtiin. Meillä ei näillä näkymin riitä sen enempää rahat kuin henkilöstökään kaiken sen tekemiseen, mitä lääketiede mahdollistaa.

Annukka Ojala totesi osuvasti, että poliittisten tahojen pitäisi rajata, mitä tehdään ja mitä voidaan jättää tekemättä, jotta tärkein saadaan hoidettua. Tämä hoidon tärkeysjärjestyksen määrittäminen on arvokysymys. Ja sehän tässä on se kaikkein vaikein, koska päättäjät katsovat samoja ilmiöitä erilaisten silmälasien läpi.

Olen toiminut lääkärinä viidellä vuosikymmenellä – terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa ja psykiatriassa. Sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluksessa. Olen nähnyt ja kokenut lääkärin perustyön valtavan muutoksen, eikä se ole kulkenut vain parempaan suuntaan. Odotukset ja vaatimukset lääkäreitä kohtaan ovat usein aivan suhteettomat. Lääkärin stressinsietokyvyn tulee lähtökohtaisesti olla erinomainen, jotta perustyössä jaksaisi puurtaa vuodesta toiseen.

Potilaat ovat perusterveydenhuollon suola. Vieläkin kaupungilla tulee vastaan ihmisiä, joita olen hoitanut 1980-luvulla. Toivon, että järjestelmä jatkossa taipuu siihen, että muodostuisi pitkäaikaisia potilas-lääkäri-suhteita. Tämä on nähdäkseni etu sekä potilaalle että lääkärille. Ja säästää aikaa ja rahaa.

Lähes kymmenen vuotta sitten minulla oli vastaanotolla selkäpotilas. Kuuntelemisen ja tutkimisen jälkeen määräsin hänelle liikuntareseptin. Hän hämmentyi, ei osannut odottaa sellaista. Joidenkin viikkojen jälkeen hän tuli uudelleen. Tällä kertaa kiittämään ja kertomaan, että selkäoireet ovat hävinneet. Hän sanoi, että kukaan ei ollut koskaan tehnyt hänelle mitään vastaavaa. Liikunta oli auttanut vaivoihin.

Olen eläköitynyt lääkärintyöstä ja seuraavat pyöreät lähestyvät kovaa vauhtia. Mutta oma liike jatkuu edelleen. Ehkä aavistuksen hidastuneena. Käytän älykelloa mittaajana ja kirittäjänä. Olen todennut sen oivaksi apuvälineeksi. Tavoitteeni on keskimäärin 10.000 askelta joka päivä. Yhtään räkätautia en ole sairastanut kolmeen vuoteen. Koronan kyllä pidin. Lievänä.

Tutkimukset osoittavat, että kävely on kunnon kohottajana yhtä tehokasta kuin juoksu. Reipas kävely 3-4 kertaa viikossa 30-45 minuuttia kerrallaan on erinomainen tapa pitää monet perussairaudet loitolla. Ja liikunnasta tulee sivutuotteena hyvä mieli. Ja rahaa säästyy – omat sekä yhteiset.

Terveyttä ei voi ostaa rahalla. Mutta rahalla saa itselleen hyvät tossut. Laadukkaat tossut ehkäisevät jalkavaivoja. Vaatteet voivat olla mitä vain. Ainakin melkein. Liikkumisen iloa!

Kesähelteen keskellä

Kuntavaalit ovat takanapäin ja vaalien jälkeiset paikkaneuvottelut edelleen sinettiä vailla. Vaaleissa sain 273 ääntä ja tämä takasi minulle viidennen kauden Kuopion kaupunginvaltuustossa. Tavoitteeni oli 350 ääntä, mutta toisaalta voin todeta, että minulla ei ollut näissä vaaleissa ensimmäistäkään omaa mainosta printtimediassa. Siihen nähden olen tulokseen tyytyväinen. Olen jo tehnyt vaalirahailmoitukseni VTV:lle, joten sieltä voi käydä katsomassa paljonko olen käyttänyt vaaleihin rahaa. Jos tämä tieto nyt ketään kiinnostaa.

Paikkaneuvottelut ovat sujuneet sekä hyvin että huonosti. Hyvin siinä mielessä, että KD ja PS ovat hyvässä hengessä keskustelleet paikkajaon periaatteista ja todenneet, että tekninen vaaliliitto on auttanut molempia saamaan niitä paikkoja, jotka meille vaalituloksen perusteella kuuluvat. KD:n osalta totean jo tässä vaiheessa, että me saamme takaisin ne lautakuntapaikat, jotka meiltä neljä vuotta sitten epäoikeudenmukaisesti vietiin, vaikka olimme saaneet vaalivoiton. Lisäksi näyttää nyt siltä, että oman tonttimme osalta tulemme tekemään historiaa. Tässä vaiheessa en voi sitä vielä muulla tavalla kommentoida.
Siihen huonoon sujumiseen palaan ehkä myöhemmin. Siitä aiheesta olen tosin kirjoittanut täällä jo aikaisemmin.

Iloitsen siitä, että Rokote Laboratories Finland Oy on lopultakin saanut 9 Mâ‚¬:n rahoituksen, jolla yhtiö voi alkaa käynnistää koronanenärokotteen humaanikokeet. Siihen tarvittiin ulkomaisen pääomasijoittajan mukaantulo ennen kuin Business Finland suostui myöntämään yhtiölle lainaa 6 Mâ‚¬. Olen kritisoinut hallitusta jäykkyydestä ja hitaudesta, koska varojen puute aiheutti aivan turhaan kuuden kuukauden ylimääräisen viiveen rokotteen kehitystyössä. Samalla kun on hyväksytty, että miljardeja luovutetaan huonosti taloutensa hoitaneille EU-maille.

Tätä kirjoittaessani Kuopiossa on 11. hellepäivä putkeen. Lämpöä on riittävästi, jopa enemmän. Henkilökohtaisesti pärjäisin mainiosti vähemmälläkin lämmöllä. Toisaalta, ei pidä nyt valittaa, sillä tulevan talven aikana tulee varmasti riittävästi kylmiä ja pimeitä päiviä, jolloin ajatukset suuntautuvat tulevaan kesään ja toiveeseen kesäisestä lämmöstä ja auringonpaisteesta.

Muistakaa ihmiset aurinkosuojavoiteet, kesähatut ja vesipullot! Hyvää ja turvallista keskikesää!

Vappupuheeni Kuopiossa 1.5.2021

Hyvät kuopiolaiset, hyvät kuulijat,

Vuosi on vierähtänyt kevääseen ja valon määrä ilahduttavasti lisääntyy päivä päivältä. Vuosi on ollut rankka. Lähes jokainen meistä tuntee jonkun, joka on sairastunut koronaan tai tuntee jonkun, joka on menettänyt omaisensa Covid-19 -tautiin. Itse olen keskustellut sekä sairastuneiden että omaisensa menettäneiden henkilöiden kanssa. Suru on kulkenut mukana. Elämä kuitenkin jatkuu. Jotta sinä ja minä voimme varmistaa turvallisen huomisen, noudatamme edelleen hyvää käsihygieniaa, turvavälejä ja viranomaisten ohjeita ja määräyksiä.
Nyt on jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista ja Suomessa asuvaa henkilöä saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen. Joukkuepelillä me kansakuntana tästäkin selviämme. Lausun kiitokseni Suomen kaikille hoitajille ja tässä urakassa mukana vaikuttaneille! Lämmin kiitos teille!

Hyvät kuulijat,

Korona-aikana on keskusteltu työssä jaksamisesta. Ei varmaankaan ole alaa, johon korona ei olisi vaikuttanut. Muun muassa terveydenhuoltohenkilöstö ja opettajat ovat olleet erityisen suuren paineen alla. Voisimmeko yhdessä tukea heidän työtään kiittämällä, kun meille mahdollisuus siihen tulee? Kiittäminen ei maksa mitään, mutta kiitos tuo ilon kiitoksen saajan päivään. Kiitoksen sanominen sydämen pohjasta saa aikaan suuren vaikutuksen.

Iloitsen siitä, että pimeän tunnelin päässä näkyy jo valoa ja yhteiskuntaa voidaan vähitellen avata. Ihmisillä on suuri tarve tavata toisensa kasvoista kasvoihin, osallistua tapahtumiin, käydä teatterissa ja konserteissa. Läsnäolon tarvetta ja kokemista Teamsit ja Zoomit eivät voi korvata. Nämä ovat hyviä apuvälineitä, mutta silti vain apuvälineitä. Itse odotan pääseväni teatteriin ja konserttiin, kun se on jälleen mahdollista.

Lapsilla, nuorilla ja opiskelijoilla on hätä. Vuosi on pitkä aika nuoren elämässä. Vuosi on merkinnyt suuria muutoksia nuorten elämään. Harrastukset ja kaverisuhteet ovat kärsineet. Meillä kaikilla on vastuu lapsistamme ja nuoristamme. Omassa lapsuudessani oli tavallista, että äidit ja isät huolehtivat omien lastensa lisäksi myös muista saman pihapiirin lapsista. Huoli oli ja on yhteinen.

Hyvät kuopiolaiset,

Suomella, eikä Kuopiolla, ei ole varaa eikä edes mahdollisuutta pelastaa koko maailmaa ilmastonmuutokselta. Kaikilla ei ole varaa vaihtaa menopeliä sähköautoon, eivätkä kaikki voi käydä töissä polkupyörällä. Mutta me kaikki voimme tehdä pieniä tekoja, jotka osoittavat oikeaan suuntaan. Me voimme valita mitä lautasellamme on, me voimme kierrättää muovit ja tölkit, me voimme olla roskaamatta luonnossa, me voimme kävellä ja pyöräillä enemmän ja käyttää julkisia kulkuneuvoja ja kimppakyytejä. Omat arjen valintamme ovat tärkeät. Pienistä puroista tulee iso joki. Suomella on varaa tehdä ekotekoja, jotka ovat samalla kansantaloudellisesti järkeviä ja tuottavia.
Kuopion Kristillisdemokraatit tulevat esittämään, että Kuopiossa otettaisiin käyttöön alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidon kuntalisä. Me Kristillisdemokraatit tuemme perheiden valinnanmahdollisuutta hoitomuodon suhteen. Kyse on arvovalinnasta. Kotona tapahtuva pienten lasten hoito tulee lisäksi yhteiskunnalle edullisemmaksi ja helpottaa painetta varhaiskasvatuksessa.

Hyvät kuulijat,

Suomella on varaa hoitaa sairaat hyvin ja ajoissa, sillä se on aina edullisempaa kuin liian myöhään aloitettu hoito. Meillä on varaa nostaa lääkkeiden korvattavuutta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hankkia heille määrätyt lääkkeet.
Nuorten hyvinvointi on meille Kristillisdemokraateille tärkeä. Lisätään voimavaroja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, jotta keskusteluapua ja tukea tarvitsevat nuoret eivät joudu odottamaan kuukausia. Meillä on hätä nuoristamme! Seurat, järjestöt ja seurakunnat tekevät erittäin ansiokasta työtä nuorten hyväksi. Lämpimät kiitoksemme teille!

Hyvät suomalaiset,

Koronaepidemian nujertamiseksi rokotteilla on ratkaiseva merkitys. Kolmen suomalaisen professorin kehittämä nenän kautta annosteltava koronarokote on hyvin lupaava. Kehitystyö on kallista ja rokotetta kehittävä yhtiö tarvitsee omaa pääomaa, jotta se olisi rahoituskelpoinen Business Finlandille.
Suomalaisen koronarokotteen valmistuminen viivästyy ja vaikeutuu, kun asiantuntijat eivät voi keskittyä omaan tekemiseen, vaan he joutuvat myös keräämään rahaa. Kristillisdemokraatit vaativat, että hallitus tukee rokotteen kehittämistä poikkeustilanteen vuoksi.
Meillä on kehitteillä ainutlaatuinen rokote, joka tulee kansalliseen tarpeeseen ja josta voi myös tulla menestyvä vientituote. Siinä on potentiaalia lääketieteen Nobel-palkintoon asti!

Hyvät kuulijat,

Kuopion Kristillisdemokraatit näkevät, että tulevalla valtuustokaudella tarvitaan ennen muuta talousosaamista ja yhteistyöhalukkuutta. Jos näitä on, kaupungin hyvä hoitaminen on mahdollista.
Kristillisdemokraatit toivottavat kaikille Hyvää Vappua ja turvallista ja tervettä kesää! Me myös kannamme Kuopiota ja sen asukkaita rukouksissamme!

Pitäisikö oma rokotetuotanto olla osa Suomen huoltovarmuutta?

Lääketehdas AstraZenecan koronavirusta vastaan kehittämään rokotteeseen kohdistui suuria odotuksia koko Euroopassa ja myös muualla maailmalla. Onhan rokote halvempi ja helpommin säilytettävä kuin Pfizer – Biontech in vastaava. Siksi on valtava takaisku, että AZn rokote on epäilty aiheuttavan aivolaskimotukoksia 4-10 päivää rokotteen saamisen jälkeen. Näitä potilaita on Suomessa nyt ilmoitettu kaksi ja AZn rokotteen on saanut tähän mennessä noin 140 000 suomalaista.

Euroopan lääkevirasto EMA lausui kuluvan viikon torstaina, että AZn koronarokote on turvallinen ja tehokas. EMA:n mukaan rokotteella ei ole yhteyttä verisuonitukosriskin yleiseen kasvuun. EMA:n selvityksessä raportoiduista tapauksista lähes kaikki potilaat olivat alle 55-vuotiaita naisia. EMA:n lausunnosta huolimatta Ruotsi, Norja ja Tanska eivät toistaiseksi rokota kansalaisiaan AZn rokotteella. Ilmenneiden tapausten vuoksi Suomi keskeytti eilen perjantaina 19.3. AZn rokotteen antamisen ja käyttö jatkuu näillä näkymin aikaisintaan 29.3. eli reilun viikon päästä.

Viikolla 12 on siis käytössä vain Pfizer – Biontech -rokote. Sen saamisessa on kuitenkin ollut viivytyksiä ja tehdas ei ole toimittanut niitä määriä, mitä oli luvannut. Näiden rokotteiden lisäksi markkinoilla on jo amerikkalaisen Modernan ja samoin amerikkalaisen Johnson & Johnsonin kehittämät rokotteet. Aika näyttää mikä tulee olemaan näiden kahden rokotteen käyttö Suomessa.

Suomi on luopunut omasta rokotetuotannosta jo kauan sitten. Korona-pandemia on osoittanut, että huoltovarmuuden näkökulmasta tarvetta tähän on. Nenään annosteltavaa koronarokotetta eli FINCoVac -rokoteaihiota kaupallistamaan on perustettu yritys nimeltä Rokote Laboratories Finland Oy, jossa ovat mukana rokotteen kehitystyötä tekevät professorit Seppo Ylä-Herttuala, Kalle Saksela ja Kari Alatalo. 8.3.21 uutisoitiin, että yhtiön osakkaiksi tulivat myös Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Isoja rahoja tähän hankkeeseen ei liene nopealla aikataululla tulossa, kun tiedämme yliopistojemme varojen niukkuuden.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on hiljattain lausunut, että professoreiden yritys ei ole vielä hakenut valtiolta eli Business Finlandilta innovaatiorahoitusta. Lintilän mukaan tärkeintä on, että yritys saa ensin omarahoitusosuutensa kuntoon. Lintilän tietojen mukaan yrityksellä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole omaa pääomaa juuri lainkaan. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että oman pääoman puute estää rokotteen tehokkaan ja nopean kehittämisen.

Mistä sitä pääomaa olisi vuoden sisällä voinut saada miljoonia? Suomessa on kyllä rahaa, mutta tällaiseen hankkeeseen sitä ei noin vain saa kerättyä. Siksi katson, että valtion tulisi olla tässä aloitteellinen ja toimia nopealla aikataululla piiloutumatta byrokratian taakse.

EU:n elvytysrahaston nettomeno on Suomelle 4,5 miljardia eli 4500 miljoonaa euroa. Tämä on se summa, millä Suomi on valmis tukemaan huonosti taloutensa hoitaneita EU-maita. Mutta omaa rokotetuotantoa hallitus ei ole valmis aloitteellisesti tukemaan esimerkiksi 0,5 %:lla tästä summasta eli 22,5 miljoonalla eurolla.

Esitän vakavasti otettavan pyynnön, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tämän hankkeen eteenpäin saattamiseksi nopeutetussa aikataulussa. Monessa maassa tätä olisi jo lähdetty tekemään, jos osaamista olisi ollut.