Arkisto: Toukokuu, 2007

Minustako KD:n varapuheenjohtaja?

Minua on pyydetty laittamaan kotisivuilleni näkyviin ominaisuuksia, jotka tekevät minut hyväksi varapuheenjohtajaksi. Olen luonteeltani vaatimaton enkä ole tottunut itseäni kehumaan. Nyt se varmaan on syytä tehdä kun kerran olen kisaan lähtenyt.

Samuli Rissanen KD-lehdestä haastatteli minua tänään ja juttu on luettavissa seuraavasta lehdestä. Henkilöprofiilini löytyy etusivun linkin alta, joten kirjoitan tähän vain mielestäni keskeisimmät meriittini.

1. Olen onnellisesti avioliitossa vuodesta 1979 ja tämän kuun lopussa tulee 28 vuotta täyteen. Meillä on kolme aikuista lasta, poika ja kaksi tytärtä, jotka ovat syntyneet vuosina 1981, 1983 ja 1987. Keskimmäinen lapsistamme on jo naimisissa. Olemme onnistuneet kasvattajan tehtävässämme sen verran hyvin, että kaikki lapsemme edelleen mielellään tulevat käymään ja avoimesti osoittavat kiintymystään. Se on tämän päivän maailmassa iso meriitti! Vaimoni on kotitalousopettaja ja Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja. Tämän lukuvuoden hän on työskennellyt Kuopion kristillisen koulun rehtorina. Syksyllä hän palaa omaan virkaansa ja samalla koulunsa apulaisrehtorin tehtävään.

2. Olen syntynyt Vaasassa, siellä kasvanut ja kouluni käynyt. Äidinkieleni on ruotsi, joka on ollut monelle yllätys, koska puhun virheetöntä suomea eikä ruotsinkielistä korostusta puheessani ole. Lisäksi puhun erittäin hyvää englantia, jonkin verran saksaa ja unkarin kielen alkeita. Käytän englannin kieltä työssäni jatkuvasti. Pystyn keskustelemaan ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa käyttäen äidinkieltäni. Maailmalla liikkuessa englannin kielestä on valtava hyöty. Olen asunut vuoden Unkarissa ja neljä kuukautta USA:ssa. Vuoden 2006 toukokuussa olin opettamassa ja kouluttamassa Ugandassa ja Keniassa.

3. Minulla on riittävä ja monipuolinen koulutus ja työkokemus. Olen valmistunut lääkäriksi Oulun yliopistosta 1985 ja sitä ennen valmistunut Pohjoismaisesta raamattukoulusta (3-vuotinen koulutus) 1980. Varusmiespalvelukseni suoritin Tammisaaressa (Uudenmaan Prikaati) ja Hangossa (Hangon Rannikkopatteristo) 1980-1981. Olen tehnyt työtä työterveyslääkärinä Oulussa 1986 ja Siilinjärvi-Kuopio -akselilla 1987-1999 KYSin palveluksessa ja sen jälkeen myös Vaasassa. Olen suorittanut pastoritutkinnon USA:ssa 1995 ja minut on vihitty pastoriksi 1.7.1995. Olen toiminut Kuopion Raamattu Puhuu -seurakunnan pastorina vuodesta 1993, lukuun ottamatta aikaani Unkarissa. Myös lääkärintyössäni olen toiminut yksikköni johtajana ja minulla on yli 15 vuoden kokemus johtajuudesta. Vuonna 1994 minut valittiin vuoden lääkäriksi Itä-Suomessa. Tällä hetkellä toimin kouluttajan ja pastorin tehtävissä. Olen tehnyt yhteistyötä Cimson Oy:n (www.cimson.fi) kanssa jo kuuden vuoden ajan ja lääkärin ominaisuudessa kiertänyt maata kouluttamassa työttömiä. Lisäksi olen toiminut luennoitsijana eri yrityksissä ja tilaisuuksissa. Olen Kuopion kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2005 ja KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja heti alusta alkaen. Bjarne Kallis kertoi minulle alkuvuodesta saaneensa kuopiolaiselta kansanedustajalta kehuja työstäni ryhmän johdossa sekä ryhmämme toiminnasta.

4. Olen ahkera ja paneudun tehtäviini mahdollisimman hyvin. Olen kurinalainen ja olen oppinut pitämään haasteista, koska ne pitävät minua liikkeellä. Olen päämäärätietoinen ja nautin uuden oppimisesta. Olen myös erittäin yhteistyökykyinen ja -haluinen. Filosofiani on, että parempi tehdä nyt kun vielä pystyy kuin katua sitten kun ei enää kykene mukana olemaan. Ihmisen elämä on lyhyt ja haluan kertoa tarinoita lapsenlapsilleni. Mottoni on: Ora et labora (rukoile ja tee työtä).

5. Pidän huumorista, liikunnasta (9/06 puolimaraton aikaan 2:02), itseni haastamisesta, hyvästä ruoasta, siisteydestä, arjen rutiineista. En pidä epäjärjestyksestä, lupausten pettämisestä, tämän nykyisen maailman hengestä, joka kääntää asiat ylösalaisin ja tekee valkoisen mustaksi ja mustan valkoiseksi, hyvän pahaksi ja pahan hyväksi. 

6. Olin lapsena kuolla vakavaan palovammaan. Olen oman elämäni sankari ja kovalla työllä olen saavuttanut paljon. Koen kuitenkin olevani aivan tavallinen ihminen ja minun on helppo olla ihmisten seurassa, joita elämä on kohdellut kaltoin. Osaan olla myös salamavalojen räiskeessä. Olen helposti lähestyttävä ja mieleltäni lempeä.

7. Osaan olla myös tiukka ja vaativa kun siihen on tarvetta. En ole pitkävihainen ja mielestäni anteeksianto on edelleen paras työkalu kestäviä ihmissuhteita rakennettaessa.    

Alkoholijuomat ovat markkinoilla laittomasti

Näin todetaan tänään ilmestyneessä Savon Sanomien etusivun jutussa, jonka otsikko on “Viinan vaarallisuus vahvistui”. Uuden tutkimusraportin perusteella alkoholin valmistus, myynti ja anniskelu rikkovat EU:n elintarvikeasetusta.

Miksikö? Siksi, että alkoholijuomat on nyt todistettu syöpävaarallisiksi. EU:n jäsenmaiden hyväksymä yleinen elintarvikeasetus määrittelee alkoholijuomat elintarvikkeiksi, jotka eivät saa olla terveydelle haitallisia. Koska elintarvikeasetuksessa ei ole alkoholin osalta poikkeussäännöstä, alkoholijuomat ovat markkinoilla laittomasti, toteaa hallitussihteeri Ismo Tuominen, joka on tutustunut kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n tuoreeseen raporttiin. Tuomisen mukaan keskustelu kohtuukäytöstä ja väärinkäytöstä sortuu nyt omaan mahdottomuuteensa. Olemme tilanteessa, jossa liikaa onkin yksi viinilasillinen tai iso tuopillinen entisen parin annoksen sijaan.

Raportti herättää monia kiusallisia kysymyksiä. Onko suomalainen yhteiskunnallinen ajattelu ja päätöksenteko niin tieteellistynyt, ettei maalaisjärjelle ole enää tilaa? Pitääkö kaikille ilmiöille saada tieteellistä näyttöä ennen kuin uskalletaan tehdä oikeita päätöksiä ja uskalletaanko siltikään? Aiheutetaanko 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneelle sukupolvelle uusavuttomuutta, kun yhteiskunnan viesti on ettei maalaisjärkeen voi luottaa, vaan kaikkeen on saatava tieteellinen dokumentointi? Järjen käyttö on edelleen sallittua, jopa toivottavaa, ja sokea Reettakin ymmärtää, että alkoholi on ihmiselle vaarallinen aine. Kaiken muun haitallisen vaikutuksensa ohella se nyt todistettavasti aiheuttaa myös syöpää.

Suomen tuore hallitus menetti kultaisen mahdollisuutensa. Asiantuntijat sanoivat, että alkoholijuomien hintoja tulee nostaa 20 %, jotta sillä olisi kulutusta hillitsevä vaikutus. 10% ei siihen riitä, tarvitaan 20%:n korotus. Mitä hallitus teki? Korotti alkoholi- ja tupakkaveroa 1,8 %, joka on puhtaasti kosmeettinen korotus ilman minkäänlaista kulutusta hillitsevää vaikutusta. Joku saattaa tietysti argumentoida, ettei alkoholiveron korotus 20 %:lla hillitse kulutuksen kasvua. Vastaan tähän, ettei ehkä hillitsekään niiden suurkuluttajien juomista, joista on jo tullut alkoholisteja. Mutta nuorten juomista se kyllä hillitsee, ellei sitten vanhemmat kustanna lastensa juomisen. Sitäkin jo Suomessa tapahtuu. Käytäntö on osoittanut, että Suomessa alkoholin kulutusta voidaan hillitä vain kahdella keinolla: saatavuudella ja hinnalla. Siinä valossa peruspalveluministeri Paula Risikon toteamus “tutkimuksista tulee välittää mahdollisimman kattavasti tietoa, jotta jokainen pystyy tekemään oman ratkaisunsa alkoholin käytön suhteen” on pelkkää poliittista liturgiaa ja saamatonta vastuun pakoilua.

Kannatan lämpimästi Tuomisen ajatusta siitä, että alkoholijuomat pitää meillä luokitella samaan ryhmään asbestin, arseenin, bentseenin ja kuusiarvoisen kromin kanssa. Silloin niitä ei saisi ihmisille elintarvikkeina myydä. Jos ei maalaisjärjellä argumentointi riitä, otetaan sitten tieteellinen näyttö avuksi. Riittääkö sekään, jos asenne on se ettei haluta kuunnella?