Olen tehnyt radio-ohjelmia kohta viiden vuoden ajan. Tänä aikana muistini mukaan on vain kerran tapahtunut, että levy jolle ohjelma on tallennettu onkin jäänyt tyhjäksi. Toinen kerta tapahtui tämän viikon tiistai-aamuna kun olimme nauhoittamassa perjantaina 1.12. klo 19.00 Radio Dein taajuudella kuultavaa ohjelmaa “Hyvää Iltaa Kuopiosta”.
Eilen illalla ohjelman juontaja Juhani Happonen soitti ja sanoi, ettei hän ymmärrä miten se on voinut tapahtua, mutta levy on täysin tyhjä ja meidän on tehtävä uusi ohjelma. Se uusi ohjelma tehtiin sitten tänä aamuna ja lähetettiin pikavauhtia Helsinkiin. Kuuntelijat voivat perjantaina arvioida, oliko tulos hyvä. Sitä he eivät kuitenkaan voi arvioida, oliko ensimmäinen ohjelma parempi, vai huonompi. En itsekään osaa sanoa.
Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu!
Savon Sanomissa toimittaja Jukka Patrakka kirjoittaa näyttävästi sunnuntaina 26.11. arviotaan puolueiden ja eri ehdokkaiden mahdollisuuksista maaliskuun vaaleissa. Analyysi pyrkii varmaan olemaan objektiivinen, mutta siinä on selvästi nähtävissä ohjaileva ja asenteellinenkin sävy. Jutussa on kaksi väliotsikkoa, joista ensimmäisessä annetaan ymmärtää, että ääniä siirtyy yhdeltä ehdokkaalta toiselle ikäänkuin äänet olisi jo annettu. Toisessa väliotsikossa käydään käsiksi yhden puolueen (KD) mahdollisuuksiin epäsuorasti toteamalla, että ehdokkaista on vajetta. Otsikon alla oleva teksti käsittelee kristillisdemokraatteja vain 29 %:n osuudella, joten otsikko tuskin on edustava tekstiin nähden ja mielestäni selvästi asenteellinen ja ohjaileva. En tiedä mitkä ovat toimittajan tavoitteet, mutta viesti on aika selvä.
Samalla asenteella Savon Sanomat kirjoitti neljä vuotta sitten, jolloin lehti oli ottamassa KD:ltä pois kansanedustajan paikkaa. Kukaan ei uskonut, että KD lisää kannatustaan Pohjois-Savon vaalipiirissä yli 100 %:lla verrattuna edellisiin ek-vaaleihin. Niin kuitenkin tapahtui. Vaalituloksen selvittyä Savon Sanomat oli hyvin hiljaa eikä korjannut selvää virhearviotaan. Nyt näyttää siltä, että sama meno jatkuu eikä virheistä opita mitään.
Viestini Teille, jotka edelleen pidätte kristillisiä arvoja kunniassa, on seuraava: Älkää antako median hämätä itseänne ja ohjailla ajatuksianne. Äänestäkää KD:tä ja tehdään yhdessä yllättävän hyvä tulos tälläkin kertaa - niin hyvä, että maakunnan valtalehden on pakko siitä kirjoittaa oman uskottavuutensa vuoksi. Itse olen sitoutunut tekemään työtä sydämellä ja iloisella mielellä niin paljon kuin pystyn, mahdollisimman hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Jos haluat olla mukana tässä työssä, otapa yhteyttä!
Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa 5.12.2006 sivulla 11.
Eilinen päivä oli vilkas ja mielenkiintoinen. Aamupäivällä seurakunnan kokous, jossa oli läsnä pitkälle toistakymmentä ulkomaalaista, heistä suurin osa afrikkalaisia. Kerroin seurakunta-väelle Ugandan kaivo-hankkeemme myötätuulesta ja tämä synnytti suurta iloa kaikissa kuulijoissa. Väki lauloi kaikesta sydämestään ja ilo oli käsin kosketeltavaa.
Puolitoistatuntisen kokouksen jälkeen seurakuntasalin täytti vilkas puheensorina kun istuimme pöytiin keskustelemaan, syömään voileipiä ja juomaan teetä ja kahvia. Siinä sitten äkkiä vierähti toista tuntia. Oli uusia ihmisiä ja käyttökieli pääasiassa englanti.
Kirkkokahvien jälkeen oli meillä kotona lounaalla kolme nuorta Nepalista. Ovat täällä opiskelemassa. Oli hyvin mielenkiintoista kuulla heidän elämästään siellä Himalajan vuorten juurella. Vain yksi heistä oli käynyt 3000-3500 metrin korkeudessa.
Ilta meni sitten seuraavan viikon suunnitteluun ja puheesta tehdyn kirjoituksen korjaamiseen. Kirjoituksella oli jo kiire, sillä se on piakkoin lähdössä eteenpäin Ghaanaan. Mielenkiintoinen viikko odotettavissa!
Talo on taas pitkästä aikaa täynnä. Vaimoni lähti torstaina suoraan töistä Helsinkiin ja palasi eilen illalla junalla kotiin. Samassa junassa tulivat Kuopiossa käymään myös vanhempi tyttäremme miehensä kanssa, he kun asuvat Helsingissä. Viimeksi kävivät Kuopiossa elokuussa.
Itsekin piipahdin Helsingissä ja Eduskunnassa perjantaina. Lähdin ystäväni kanssa autolla aamutuimaan ja paluumatkalla koukkasimme Jyväskylän kautta ja otimme poikamme kyytiin Kuopioon. Eilinen päivä meni sitten suurimmalta osalta tätä sivustoa kehittäessä. En ehtinyt käydä salilla juoksemassa, vaikka se oli päivän ohjelmassa. Unohdin käydä kaupassa ja niin aamiaistarvikkeita oli niukanlaisesti. Vaimoni lähti ABC-asemalle kauppaan klo 6:55.
Muut vielä nukkuvat, mutta kohta alkaa puheensorina ja musiikin soitto sekä tietokoneilla työskentely. Vaihdetaan kuulumiset, jutellaan niitä näitä, suunnitellaan joulun ja uuden vuoden viettoa. On kivaa kun puhuttavaa riittää ja kun lapset viihtyvät kotona ja ystäviensä luona eivätkä ravintoloissa.
Ollessani kouluttamassa ja kuunnellessani ihmisiä olen monesti miettinyt, kuinka etuoikeutettu olen siinä, että minulla on ympärilläni perhe. Yhteisöllisyys on ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille äärettömän tärkeä ulottuvuus. Elämässä on paljon asioita, joista voi oppia olemaan kiitollinen!
Torstaina käytiin Eduskunnassa välikysymyskeskustelu alkoholiverosta. Saamani tiedon mukaan kaikissa puheenvuoroissa myönnettiin, että veroa tulisi korottaa. Hallituspuolueet Keskusta ja Rkp olivat samaa mieltä, mutta ilmoittivat kuitenkin äänestävänsä alkoholiveron pikaista korottamista vastaan.
Hallituksen tulisi myöntää karkean virheensä. Kuinka paljon todisteita tästä virheestä vielä tarvitaan, ennen kuin veroa voidaan korottaa? Riittäisikö tämä: Vuonna 2005 alkoholiin kuolleita oli kaikkiaan noin 2000 henkilöä, mikä on noin 150 enemmän kuin vuonna 2004, jolloin puolestaan alkoholiin kuolleiden määrä lisääntyi 358:lla verrattuna vuoteen 2003. Muistutuksena vielä, että alkoholiveroa laskettiin 1.3.2004. Lähes puolet näistä 2000:sta henkilöstä oli 45-59-vuotiaita miehiä.
Samaan aikaan kun puhumme työperäisestä maahanmuutosta ja nuorten syrjäytymisestä, meillä on hallituksen mielestä varaa jatkaa virheellistä alkoholipolitiikkaa, jonka seurauksena menetämme yhä enemmän työikäistä väestöä ja aiheutamme yhä enemmän alkoholismia ja alkoholin vuoksi menetettyjä työpäiviä. Vastuullista politiikkaa peräänkuulutan - jos virheitä tehdään, ne pitää uskaltaa myöntää ja myös korjata.
Nyt hallituspuolueet pelkäävät, että myöntäminen ja pikainen korjaaminen syö uskottavuutta ja näin verottaa kannatusta vaaleissa. Itse asiassa - näin tulisikin tapahtua!
Tiistain lehdessä oli kaksi uutista, jotka eivät mitenkään liittyneet toisiinsa ja kuitenkin niillä oli yhtymäkohtia keskenään.
Saksassa 18-vuotias entinen oppilas hyökkäsi kouluunsa haavoittaen yhdeksää ihmistä ja tappaen lopuksi itsensä. Motiiviksi teolleen nuori mies ilmoitti koston. Hän halusi kostaa opettajilleen, koska hän koki, että ainut asia joka hänelle opetettiin kunnolla koulussa, oli se, että hän on luuseri. Hän koki, että koulussa saamansa opetus oli syönyt hänen itsetuntonsa ja se synnytti hänessä vihaa ja kostonhalua.
Toinen uutinen kertoi, että suuresti arvostamani lastenpsykiatri Jari Sinkkoselle oli annettu Suomen Unicefin tämän vuoden Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus. Palkitsemistilaisuudessa Sinkkonen kiteytti lapsen hyvän itsetunnon kehittymisen näin: Hyvää itsetuntoa ei rakenneta tyhjällä kehuskelulla, mutta jos lapsi on pyrkinyt johonkin ja sen myös saavuttanut, siitä pitää antaa palautetta. Silloin kehut osuvat kohdalleen.
Tämä pani minut jälleen kerran pohtimaan vanhemmuuden vaikeutta. Siinä tapahtuneet laiminlyönnit ja virheet voivat pahimmillaan aiheuttaa suurta kärsimystä monta sukupolvea eteenpäin. Toisaalta hyvä vanhemmuus on kuin tiedolla ja taidolla sijoitettu pääoma - se tuottaa hedelmää tuleville sukupolville. Olen sitä mieltä, että lasten kasvattaminen ja ohjaaminen on vaikein ja haastavin tehtävä, mitä kenellekään ihmiselle on koskaan annettu.
(Artikkeli julkaistu ViikkoSavossa 1.11.2006)
Kaupunginvaltuutettu Ismo Vornasen kirjoitus (SS 28.10.) innosti minua selvittämään, mitä Kuopion ja lähikuntien yhdistyminen merkitsisi valtion suunnalta tulevina avustuksina.
Kuntajakolain uudistus on parhaillaan eduskunnassa työn alla. Uuden kuntajakolain on määrä astua voimaan vuoden 2007 alussa. Lakiesityksen mukaan yhdistymisavustuksia myönnetään kuntaliitoksiin, jotka toteutetaan vuosina 2008-2013.
Jatka artikkelin ‘Porkkanaa vaiko keppiä?’ lukemista
